Sain taas hetkeksi aivoni off-tilaan ja unohdinkin kirjoitella päiväkirjaani. Nyt yön pikkutunneille kun taaskaan en saa unta takiasi päätin avautua sinulle. On helvetin vaikeaa tietää mitä elämältä haluaa. Toisena päivänä järki voittaa ja yritän elää nykyistä elämääni. Toisena päivänä sydämeni itkee verta kun ikävöi sinua niin. Uskon että rakkaus tulee voittamaan, mutta en tiedä millä tavalla ja koska. Välillä mietin että lopetan tämän kaiken esittämisen, vanhempien unelman jatkamisen. Miten minun pitäisi erota? Tukahduttaa välimme ja sitten hän itse haluaa lähteä onnettomasta suhteesta pois. Vai Kerronko sen rehellisesti suoraan vai yritänkö vain edelleen etsiä itsestäni rakkautta mitä edelleenkään ei ole löytynyt?
Ärsyttää kun olet vienyt sydämeni, mutta toisaalta en haluaisi antaa sitä kenellekään muulle. Sinä olet minun unelmani. Leikin joka viikko ajatuksella että voin ostaa koko kämpän itselleni ja saisin pitää tämän. Näkisin sinut heti ja
1. (Järkevä) Versio: puhuisimme asiat läpi ja miettisimme onko meistä enää yrittämään, voimmeko antaa kaiken toisillemme anteeksi, aloittaa puhtaalta pöydältä. Olla palaamassa menneisyyteen, koska en halua kuulla yhtäkään tytön nimeä tai kuulla yhdestäkään tytöstä kenen kanssa olet ollut tänä aikana. Tämän jälkeen kertoisin että jos haluamme olla yhdessä ja rakastamme edelleen toisia niin minusta ei ole enää pelleilemään kanssasi vaan tiedän heti jos haluan olla kanssasi niin odotan timantteja ja kirkon kellojen soivan pian. Olen pahoillani etten hirveästi jätä joustovaraa, mutta me olemme pelleilleet niin paljon että enää se ei siihen voi mennä.
2. Versio; Näkisin sinut ja repisin vaatteet päältäsi ja olisimme täydellisen intohimon vallassa, mistä olen unelmoinut siitä asti kun viimeksi olemme panneet. Täydellistä intohimoa ja hyvää, täydellistä seksiä. Siitä unelmoin monesti jokapäivä, en tajua miten olen päätynyt olemaan ilman sitä. Itkisin varmaan onnesta sen jälkeen, nIin ikäväisi minulla sitä on ja sinua myössä.. Sitten varmaan sama vanha pelleily jatkuisi ja miettisit että et haluakaan taas minua kun olen saatavilla. Pelkään sitä että olen kiinnostava vain silloin kun olen hihnan päässä. Vai olisitkohan sittenkin aikuistunut niin kuin kaverisikin sen jälkeen kun menettivät naisensa?
No mutta, unelmoida voi aina koska en halua luopua tästä asunnosta niin minun pitää jatkaa tämän hetkistä elämää. Uskon että joku päivä en vain enää kestä tätä ja pääni hajoaa. Mitä sitten tapahtuu? Mitä minun pitäisi tehdä?
Ärsyttää kun olet vienyt sydämeni, mutta toisaalta en haluaisi antaa sitä kenellekään muulle. Sinä olet minun unelmani. Leikin joka viikko ajatuksella että voin ostaa koko kämpän itselleni ja saisin pitää tämän. Näkisin sinut heti ja
1. (Järkevä) Versio: puhuisimme asiat läpi ja miettisimme onko meistä enää yrittämään, voimmeko antaa kaiken toisillemme anteeksi, aloittaa puhtaalta pöydältä. Olla palaamassa menneisyyteen, koska en halua kuulla yhtäkään tytön nimeä tai kuulla yhdestäkään tytöstä kenen kanssa olet ollut tänä aikana. Tämän jälkeen kertoisin että jos haluamme olla yhdessä ja rakastamme edelleen toisia niin minusta ei ole enää pelleilemään kanssasi vaan tiedän heti jos haluan olla kanssasi niin odotan timantteja ja kirkon kellojen soivan pian. Olen pahoillani etten hirveästi jätä joustovaraa, mutta me olemme pelleilleet niin paljon että enää se ei siihen voi mennä.
2. Versio; Näkisin sinut ja repisin vaatteet päältäsi ja olisimme täydellisen intohimon vallassa, mistä olen unelmoinut siitä asti kun viimeksi olemme panneet. Täydellistä intohimoa ja hyvää, täydellistä seksiä. Siitä unelmoin monesti jokapäivä, en tajua miten olen päätynyt olemaan ilman sitä. Itkisin varmaan onnesta sen jälkeen, nIin ikäväisi minulla sitä on ja sinua myössä.. Sitten varmaan sama vanha pelleily jatkuisi ja miettisit että et haluakaan taas minua kun olen saatavilla. Pelkään sitä että olen kiinnostava vain silloin kun olen hihnan päässä. Vai olisitkohan sittenkin aikuistunut niin kuin kaverisikin sen jälkeen kun menettivät naisensa?
No mutta, unelmoida voi aina koska en halua luopua tästä asunnosta niin minun pitää jatkaa tämän hetkistä elämää. Uskon että joku päivä en vain enää kestä tätä ja pääni hajoaa. Mitä sitten tapahtuu? Mitä minun pitäisi tehdä?
Kommentit
Lähetä kommentti